Suomen sähkönkulutus on pitkän tasaisen kauden jälkeen kasvanut nyt toista vuotta peräkkäin. Erityisesti tämä näkyy teollisuudessa, joka on pitkän taantuman jälkeen taas päässyt vauhtiin. Suomen sähkön kokonaiskulutus vuonna 2017 oli 85,5 terawattituntia, josta teollisuus käytti 40 TWh.
Uusiutuvan energian käyttö lisääntynyt
Sähköntuotantorakenteemme on hyvää vauhtia muuttumassa ilmastoystävälliseksi. Uusiutuvilla energianlähteillä, kuten tuuli, vesi ja biomassa, tuotettiin lähes puolet sähköstä. Jos mukaan lasketaan myös ydinvoima, oli tuotannosta hiilidioksidineutraalia noin 80 prosenttia.
Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt, 5 800 tuhatta tonnia, olivatkin viime vuonna mittaushistorian pienimmät. Kivihiilen osuus sähköntuotannossa on laskenut jo alle 10 prosentin ja tuulivoiman osuus nousee kovaa vauhtia. Pörssisähkön hinta on keskimäärin pysynyt edullisena, eikä suurempia saatavuusongelmia ole toistaiseksi ollut.
Sähköntuotantorakenteessa myös huolestuttavia piirteitä
Suomen sähköntuotantorakenteen kehitys näyttää ympäristön kannalta hyvältä, mutta siinä on myös huolestuttavia piirteitä. Samalla kun lauhdekapasiteetti on suurimmaksi osaksi ajettu alas, on vähentynyt myös sähkön yhteistuotantokapasiteetti, jota on pääosin korvattu pelkällä lämmöntuotannolla. Tukijärjestelmien ulkopuolisia voimalaitosinvestointeja ei toistaiseksi tehdä, koska kaikkien tuotantotapojen kustannus ylittää lähivuosien arvioidun pörssihintatason.
Tutkimusten mukaan maamme huipputehon vaje on yksi Euroopan suurimmista, eikä Ruotsin ja Norjan tuotanto riitä kattamaan Suomen tehovajetta. Tämä on tilanne myös reservit ja valmistuvat laitokset huomioiden. 15000 MW huippukysynnästä jo neljäsosa on katettava tuonnilla.
Uusiutuvan energian käytön lisääminen vaatii jatkossakin tukea
Energialiiketoiminnassa muutokset jatkuvat edelleen. Mielipidemittausten mukaan uusiutuvaa energiaa kannattavat sekä kansa että päättäjät, mutta harva on valmis maksamaan ympäristöystävällisestä energiasta enemmän. Jatkossakin siis tarvitaan tukijärjestelmiä, jos halutaan hyvän kehityksen jatkuvan.
Tuotanto-, käyttö- ja ohjausteknologiat kehittyvät edelleen, mikä osaltaan parantaa uusiutuvien energianlähteiden kilpailukykyä.
Uusiutuva energia ja säätövoima
Energiantuotannossa uusiutuvan energian käytön lisääntyminen aiheuttaa uudenlaisia vaatimuksia erityisesti säätövoimalle. Kyse ei ole perinteisestä säätövoimasta, joka on ennakoitavissa esimerkiksi vuodenaikojen mukaan, vaan tarvitaan lisää nopeasti käynnistettävää ja sammutettavaa tuotantokapasiteettia.
Muissa Euroopan maissa tehtyjen selvitysten mukaan energiantuotantolaitosten käynnistys- ja pysäytyskerrat nousevat helposti kymmenistä useihin satoihin kertoihin vuodessa. Parhaiten tällaiseen käyttöön soveltuvat kaasumoottorivoimalaitokset, jotka voidaan käynnistää muutamissa minuuteissa.
Fossiilisia polttoaineita tarvitaan edelleen
Uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvuun tulee panostaa edelleen. Tarvitsemme kuitenkin myös fossiilisia polttoaineita, joista maakaasu on ympäristön kannalta paras. Vähähiilisenä ja -päästöisenä polttoaineena se on mainio energianlähde matkallamme kohti kokonaan uusiutuvien energianlähteiden aikakautta.
Maakaasun käyttäjästä biokaasun tai biometaanin käyttäjäksi
Maakaasua käyttävissä laitoksissa on myös mahdollista siirtyä käyttämään kokonaan uusiutuvaa biokaasua tai siitä jalostettua biometaania. Kaasun kilpailukyvyn odotetaan paranevan, kun kaasumarkkinat parin vuoden päästä avautuvat kilpailulle. Jatkossa siirto- ja jakeluverkoissa tullaan siirtämään useiden osapuolten omistamaa kaasua, ja kaasua syötetään verkkoihin muiden maiden kaasuverkkojen lisäksi myös biokaasulaitoksilta ja LNG:stä höyrystettynä. Kaiken kaikkiaan kaasun käyttäjät odottavat toimivaa kilpailua ja lisääntyvää kaupankäyntiä, jota valtiovallan toivoisi edistävän, esimerkiksi kaasun verotusta kohtuullistamalla.
kirjoittanut Kari Lammi/Sarlin Oy Ab
